Die Mutter und der sohn des Fuchses

Kerranki löysin kaupasta jotaki, josta on apua molempien, minun ja miehen harrastuksiin. Ostin paistinarua, jota voi käyttää ruoanlaitossa ja askartelussa. Mie tehin "Mutter-rannekorun" ja mielenkiinnola jään oottelheen minkälaisen lihaköntin mies laittaa uuhniin tämän narun innoittamana. Ohjeen koruun löysin Virolaisesta Käsityö-lehestä (Talvi 2013/14), oikea nimi tälle on neljän nyörin makramee, mutta mie päätin nimetä sen uuelheen kaksoismerkityksen takia (mutter=äiti).

Sorruin taas kaupasta ostaan Simply Crochet-lehen (nro 14), jossa oli mm. tämän veikeän Kettu-kaulaliinan ohje. Ohje oli mukavan helppo ja aikaa virkkaamiseen meni yks aamupäivä. Poika tykkäs tästä kovasti, mutta ilmotti samantien, että hälle vois tehä myös elefantin, käärmeen ja pöllön. Hmmm, jätän asian hautuhmaan.








Meilä on vuosia ollu tämmönen eteisen Malm-lipasto, joka jo ostettaessa on ollu ihan väärän värinen meile(?). Mie olen pähkäilly, voisko sen maalata valkeaksi vai myynkö pois ja ostan uuen. Nyt ko olen muutenki valkassu meiltä paikkoja, tartuin tuumasta toihmeen tämänki kans. 

Maalasin pari kerrosta valkealla maalila ja leikkasin skräppäyspaperia laatikoihin. Liimasin paperit kiini tapettiliimala. Vähän tuli ehkä sälänen, mutta paaaljon parempi ko entinen. Itte ainaki tykkään. Ja tuonhan voi tarvittaessa suht kätevästi muuttaa, vaihtaa paperit hillitympiin tai maalaa tasaseksi.

Sähäkänpunanen viuhkamyssy ja ärtsynvihreät hevisaurussukat

Pittäähän joka talvi tehä es yks pipo ittele, pittäähän? Mie näin tämän ihanan ohjeen Käsityö-lehessä (Talvi 2013/14). Kysseessä on se Viron suurin käsityölehti ja se oli taas täynä kaikkea ihanaa. Ensimmäisenä puikoile mulla pääsi viuhkamyssy. Ohjeessa oli käytetty monenkokosia pyöröpuikkoja (2 - 3,5), mutta ko mie tykkään oikoa ja just sillä hetkelä en löytäny pienempää pyöröpuikkoa, pääyin tekehmään koko myssyn 3,5 puikoila. Muokkasin ohjetta vain sen verran, ettän teinki 10 mallikertaa 12 mallikerran sijaan. Eli alussa loin silmukoita 120, ko ohjeessa oli 144. Yksvärisellä langala tuo kuvio pääsis paremmin näkyhviin, mutta ihan mukavan hehkuva väri tuo Nalle-lankaki oli.

Poika on jo jonku aikaa kyselly, että tekisinkö hälle jotaki. Nyt lehessä tuli vastaan semmonen kuva, mikä innosti kokkeihleen sukkien virkkausta. Kuva oli Simply Crochet-lehessä ja siinä oli linkkivinkkinä www.knitsforlife.com. Kävin sivuila kurkkaamassa löytyiskö ohjetta, mutta ko huomasin että ohje oli maksullinen, päätin kokkeilla ommaa luovuutta. Virkkaaminen on niin ihanan antheeksiantavaa, ko ei tartte olla turhan tarkka silmukoitten kans. Erotuksena alkuperäseen inspiraatiokuvhaan, tein näihin monsteritossuihin kolme varvasta, jotta ne kelpais tuole meän Hevisaurusfanile. 

Tärähtähneestä kuvasta voi jokanen päätellä, että kelpasko!? ;)

 

Vihdoin!

No nyt se on valmis. Lähes vuen päivät kestäny Kotolivingin innoittama projekti: satunnaisia sankareita-villatakki. Tehin tilkkuja aina silloin tällöin muitten käsitöitten välissä, joten välilä taukoa tuli monta viikkoa. Nyt on viikonloppu hujahtanu melko intensiivisesti tämän kans ja vihdoin voin päivittää blogia ja esitellä tämän värikhään tilkkutakin.

Ohjetta en nouattanu kovin orjallisesti, mutta se siinä tais olla tarkotuski, että jokanen tekkee omannäkösensä version. Esimerkiksi selkä olis ohjeen mukhaan kuulunu olla 5 tilkkua leveä, mie laitoin 4 ja on siltikki reilu kooltansa. Hihoissa ois kuulunu olla 3 x 4 tilkkua, mutta mulle riitti 3 x 3, vähän jatkoin joustinneuloksena. Ehkä nuo minun tilkutkaan ei ollu ihan just 12cm x 12cm. Napeiksi valittin aiemmin tääläki esitellyt salaisen blogiystävän lahjottamat ittetehyt puunapit, hienosti sopivat!

Mulla on semmonen kutina, että tämä takki päälä minut näkkee tästä lähtien kotona hyvinki usein. Tämä oli hauska projekti, mutta on kyllä ihanaa että sain valhmiiksi. Keskeneräset työt tuppaa aina vähän ressaahmaan takaraivossa. Nyt alan selata lehtiä ja blogeja, että saisin inspiksen mitä seuraavaksi.